Sakramentit ovat kirkollisia toimituksia, joiden yhteydessä tapahtuva toiminta saa Pyhän Hengen vaikutuksesta toisen, aisteilla kokemattoman sisällön. Tästä syystä ortodoksinen kirkko käyttää sakramenteista nimitystä ”mysteerio”.
Ortodoksisessa kirkossa ei ole ehdotonta määritelmää siitä, kuinka monta sakramenttia eli mysteeriota kirkolla on. Itse asiassa koko kirkko itsessään on sakramentti, jonka puitteissa tapahtuva toiminta on sakramentaalista. Kirkon oppi-isillä on ollut erilaisia mielipiteitä siitä, kuinka monta kirkollista toimitusta pitäisi laskea mysteerioiksi. Pyhä Johannes Damaskolainen mainitsee kaksi, Dionysios Areopagiitta kuusi ja Efeson metropoliitta Joasaf laskee ne kymmeneen.
1700- luvulta lähtien on kuitenkin yleisesti mysteerioihin laskettu kuuluvan lähinnä seitsemän toimitusta: kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, katumus eli rippi, pappeus, avioliitto ja sairaanvoitelu.
On tärkeää huomauttaa, että kasteella ja ehtoollisella on erikoisasema sakramenttien joukossa, ja että ortodoksisella kirkolla on useita pyhiä toimituksia, kuten munkiksi tai nunnaksi vihkiminen, vedensiunaus, hautajaiset ja kodin siunaaminen, jotka ovat nekin sisällöltään sakramentaalisia.